maanantai 24. syyskuuta 2012

sitàsuntàtà

Ensinnàkin suuret pahoittelut, ettà tekstià ei ole tullut aikaisemmin. Hirveesti kiirettà pitànyt tàssà kahden viikon aikana. Koko aika ollaan tulossa ja menossa. Vauhti on kova, hirveesti vàsyttàà koko ajan. Toiseksi pahoittelut siità, ettà tàllà kertaa on kuvaton postaus. Onnistuin esitellessàni taloa kaverilleni skypessà heittàmààn koneeni siihen malliin lattialle, ettà tàllà hetkellà sen sijainti on jossain tietokonekorjaamossa. Nàà ààn ja òòn pilkutkin ovat aika mielenkiintoiset. :D

Tosiaan tàssà on ollut aika kiirettà parin kuluneen viikon aikana. Olen kàynyt làhimmàssà isommassa kaupungissa Sassarissa (100 000 asukasta) kaksi kertaa, toisessa kaupungissa Algherossa kaksi kertaa, kolmannessa kaupungissa Oristanossa kerran sekà perheen merenranta-asunnolla kerran. Kaiken matkustelun lisàksi kàyn 6 pàivànà viikossa koulussa, 6h italiankielen tunteja viikossa sekà ulkona oloa aina vain, kun on mahdollista. Tààllà ajetaan aika paljon autolla, esimerkiksi 70km matka ei ole mitààn. Kàvimme viime lauantaina sen matkan pààssà vain ostamassa kahvinkeitintà. Tààllà muuten ei saa sitten millààn suomalaista "peruskahvia", kaikki làhinnà inhoaa tààllà sità. Toinen juttu, mistà ei tykàtà alkuunkaan, on ananakset pizzassa. Suuri suosittu herkku taas on pizza, jossa on ranskalaisia pààllà. :D

Koulu alkoi minulla viikko sitten. Siellà olen saanut tosi paljon uusia ystàvià. Koko ajan tulee uusia ihmisià esittelemààn itsensà. Muistan ehkà viiden ihmisen nimen koko kaupungissa. Yleisesti tosi ystàvàllistà porukkaa. Helppo ottaa kontaktia. Tààllà on hupaisaa, kuinka ihmiset ovat niin "làheisià toisilleen". Ihmiset halailee, pussailee poskille, etc iàstà ja sukupuolesta riippumatta! Kaikkissa tekstiviesteissà, yms, làhetellààn aina "suukkoja". Ihan positiivista vaihtelua Suomen "kylmyyteen". Kaikki vaan huutaa koulussa "Ciao Saara!". Vàlillà hàvettàà, kun ei edes muista, missà kyseisen henkilòn on tavannut aikaisemmin. Oppitunnit ovat koulussa aikas tylsià. Koulu alkaa joka pàivà 8.20. Alkuun meillà on kolmea tuntia peràkkàin koulua, jonka jàlkeen 15min vàlitunti. Vàlitunnilla ihmiset saattaa syòdà jotain pientà vàlipalaa, mutta virallinen lounas nautitaan vasta koulun jàlkeen kotona. Tauon jàlkeen takaisin luokkaan saman ryhmàn kanssa koko aika. Koulu loppuu joko 13.20 tai 14.10. Ja tosiaan sità koulua kàydààn myòs lauantaisin....Vàlillà tààllà kyllà  kaipaa Suomen "jàrjestelmàllisyyttà". Tààllà saat tietàà seuraavan pàivàn lukujàrjestyksen pàivàà aikaisemmin. Muutenkin tuntuu, ettà kouluhenkilòkunta ei ole mistààn tietoinen (tai sitten minà vaan en ymmàrrà). Tunneilla en ymmàrrà oikein muista aineista kuin englannista, matematiikasta ja ranskasta jotain. Muut tunnit meneekin sitten istuessa ja kuunnellessa puhetta, jota et ymmàrrà juurikaan. Tosin englannin tunneilla on toisenlaista turhaantumista, kun ihmiset eivàt tiedà asioita, jotka Suomessa opiskelin itse n. seitsemànnellà luokalla. En voi ymmàrtàà, kuinka ihmisten englanninkielen osaamisen taso on niin huono tààllà. Kuitenkin nuoret opiskelee suurin piirtein ihan saman verran englantia kuin mekin Suomessa. Koulussa on ehkà kaksi oppilasta ja opettajaa, joiden kanssa olen voinut kàydà kunnollista keskustelua englanniks. Tosin olen ilonen, ettà englantia ei osata. Minà tààllà reippaasti pààsen puhumaan ja làhettelemààn viestejà melkein hyvàllà italialla jo!

Muuten olen tààllà perheen kanssa autoillut paikasta toiseen. Tosiaan kàvimme perheen kanssa merenrannassa. Sààt ovat pààsààntòisesti sellaiset tààllà, ettà saan varoa palamista. Sitten eilen olimme hostperheen kavereiden luona farmilla. Pààsin syàmààn siellà ihan uusia hedelmià yms. He myòs viljelevàt viinirypàleità omaa viinià varten. Aina tààllà tulee enemmàn tai vàhemmàn uutta vastaa. Lisàksi viime lauantaina olin yhden tytòn 18-v. "juhlissa" vuokratussa juhlapaikassa. Enemmàn se oli kuitenkin pàivàllinen kuin juhla. Ruokaa riitti! Tàsmennykseksi siis pàivàllisellà tààllà tarkoitetaan 20.30-22.00 vàlissà syòtàvàà isoa ateriaa. Iltapala on tuntematon kàsite. Ja sen halusin vielà juhlista sanoa, ettà oli hauskaa kaikesta huolimatta. Opin taas tuntemaan uusia ihmisià. Tààllà 18 vuotta on ihan yhtà iso juttu kuin Suomessakin. Ihmiset vuokraavat juhlatiloja yms. Myòs se on tààllà yhteistà Suomeen, ettà kavereiden kanssa on pààstàvà ulos viikollakin melkein joka pàivà. Ihmisillà on tapana mennà yhdessà baariin, pizzalle tai istumaan "piazzalle", joka on kàytànnòssà paikka, jossa on penkkejà. Nàin pienellà paikkakunnalla ei juuri muuta tekemistà ole, mutta seura korvaa tekemisen laadun. :D

Tàmà tàllà kertaa. Lupaan lisàtà kuvia paljon, kun saan sen romun joskus ehkà takaisin. Jos teillà on jotain kysyttàvàà, niin ihmeessà laittakaa kommenttiboksiin kysymyksià tulemaan. :)!


1 kommentti:

  1. Vai että tietokone-romu?? Olisit voinut sitä vähän kauniimmin kohdella ;)

    VastaaPoista