Italia lähestyy aika huimaa vauhtia. Välillä sen jo alkaa tajuamaan, mitä kohta tapahtuu. Ýhtäaikaa aika hullua, mahtavaa, surullista ja ainutkertasta. Välillä sitä pysähtyy miettimään, kuinka isoa muutosta elämään on tulossa.
Tällä hetkellä en käy koulussa, eli käytännössä mulla tässä loma vaan jatkuu. On kyllä tehnyt ihan hyvää 5 viikon työrupeaman jälkeen. Ei ole ollut oppitunteja ikävä, kun kaverit on valittanut alkanutta koulua. Italiassa alkaa vasta kunnon opiskelupanostus, ehkä. Oon tässä kuluneen viikon aikana hoitanut kaikkia juoksevia asioita. Yllättävän paljon pitää tehdä asioita vaihdon eteen. Aikoinaan, kun viime syksynä hain vaihto-oppilaaksi, piti täyttää kymmeniä eri kaavakkeita, käydä haastattelussa etc. Nyt olen käynyt kelassa tekemässä osoitteen muutoksen, hoitanut vakuutukset ja henkkarit kuntoon. Onneksi ei tarvitse siellä koulussa olla, niin paljon muutakin mietittävää ja murehdittavaa ilman sitäkin.
Tuntuu, että pitää vielä miljoona asiaa tehdä ennen lähtöä. Kaikkia ystäviä, tuttuja, sukulaisia pitää keretä näkemään. Ainakin pari reissua Helsinkiin on tiedossa. Lisäksi olemme suunnitelleet kavereiden kanssa Vierumäkimökkeilyä. Tehtävälistalta löytyy myös huoneen suursiivous ja unkarilaisen kaverin majoittaminen. Ehkä yksi suurimmista hommista, mikä on vielä tiedossa, on pakkaaminen. Saan siis tosiaan ottaa sen 23kg painavan matkalaukun + 8kg käsimatkatavarat mukaan. En tiedä, miten ikinä saan kaiken haluamani mahtumaan mukaan. Ei kyllä saa enää ennen lähtöä ostaa mitään kivoja vaatteita. Kuitenkin Italiassa tulee sitten niitä kauppoja kierreltyy.
Aika moni on ihmetellyt, kuinka Italiasta tuli vaihtoni kohdemaa. Yleensä kaikki lähtee "perusjenkkilään". Itse ajattelin, että jos haluan vielä jonkun uuden kielen oppia, niin tässä on tilaisuus. Pelkkiä oppikirjoja lukemalla uuden kielen opiskelu on puuduttava, ja siitä olen saanut tarpeeksi. Englanninkielen kanssa ei muutenkaa mulla ole ikinä ollut ongelmia. En siis halunnut englannin kieliseen maahan. Olen lukenut kolme vuotta ranskaa. Sekin on ollut täysi tuskientaival. Ajattelin, että olisi melko ihanteellista päästä ranskankieliseen maahan, kun perusteet ovat jo hallussa. Valitettavasti kuitenkin AFS:n kaikki ranskankieliset kohteet olivat täynnä. Eli kaikille vaihtoasuunnitteleville vinkiksi, hakekaa mahdollisimman ajoissa, jotta saatte haluamanne kohdemaan (ainakin AFS:n käytäntö). Palaan alkuperäiseen asiaan. Eli ranskankieliseen maahan ei enää ollut AFS:n kautta pääsyä. Kuitenkin halusin vaihtoon AFS:n kautta, joten minulle suositeltiin Italiaa. Italia ja Ranska ovat jossain määrissä sukukieliä, joten toivon, että jotenkin hyödyn tästä italian opiskelussa sekä saisin ranskankielentaitojani ylläpidettyä vaihtovuoteni aikana.
Vähitellen tämä kirjoittaminen "kaikkien nähtäville" alkaa tuntua luontevammalta. Vaikka vieläkin teksti ainakin itseni mielestä on ihan "tyhmää", eikä ketään kiinnosta turhanpäiväinen jaarittelu. No ainakin vanhempana on mukava lukea, mitä 17-vuotias Saara on ajatellut ja tehnyt. :)
On muuten kuvissa aika yksitoikkoisenvärisiä vaatteita.
